Edustusjoukkue, resurssit ja mielikuvat

Kolumni julkaistu Satakunnan Kansassa 28.7.2016

Musan Salama teki jokin aika sitten sopimuksen Kourouma Fatoghoman (31) kanssa. Kun Kakkosen seura hankkii ulkomaalaispelaajan, se itsessään ei ole iso uutinen. Mutta uutisessa oli piiloviesti. Sopimus oli kaksivuotinen.

MuSalla ei ollut todellista tarvetta pelaajahankinnoille, vaikka näin annettiin ymmärtää. Nykyjoukkueessa on syvyyttä ja se on Kakkosen vahvaa ylempää keskikastia. Pituus ja ajoitus eivät olleet sattumaa. Se oli viesti naapuriin. MuSa halusi ilmoittaa, että se tavoittelee kaupungin ykkösseuran statusta edustustasolla jo lähivuosina.

Edustusjoukkue edustaa seuraa. Siksi sitä kutsutaan edustusjoukkueeksi. Vaikka jokaisen seuran pitää olla enemmän kuin edustusjoukkue, määrittelee edustusjoukkueen menestys ja toiminta mielikuvaa koko seurasta enemmän kuin mikään muu. Halutaan tai ei. Toki eriäviäkin mielipiteitä löytyy.
FC Jazz Juniorit ry on FC Jazz Oy:n pääomistaja, joka pyörittää edustusjoukkuetoimintaa. PPT on oma ry, jota käytännössä hallinnoi FC Jazz Juniorit ry. Musan Salama toimii yhden ja saman ry:n alla.

MuSa panostaa tällä hetkellä selvästi resursseja edustusjoukkueeseen ja seilaakin mielikuvissa tällä hetkellä myötäisessä. FC Jazzilla on mollivoittoisempaa. Pitää kuitenkin muistaa, että edustusjoukkueet pelaavat eri sarjatasoilla. Mutta mielikuvat usein selättävät faktat.

Musan Salaman pelaajamäärä on tällä hetkellä 650 pelaajaa ja FC Jazzin 401 pelaajaa. Luvut ovat per 12.7.2016. FC Jazz organisaatiolla on seitsemän (7) päätoimista työntekijää. Junioripuolella kuusi (6), joista toimistolla työskentelee kaksi (2). Edustusjoukkueessa on myyntipäällikkö päävalmentajan siirryttyä Turkuun. FC Jazzin satsaus junioripuoleen lienee suhteutettuna pelaajamäärään Suomen suurin. Lisäksi seura resurssoi Kakkosessa pelaavaan reservijoukkue PPT:hen.  Kakkosessa pelaavalla MuSalla on yhteensä kaksi päätoimista, toinen toimistolla ja toinen ”kentällä”.

Kun satunnainen katsoja päättää lähteä edustusjoukkueen otteluun, vaikuttaako hänen päätökseensä seuran junioritoiminta? Otetaan esimerkiksi jääkiekko ja Porin Ässät. Lauantai-ilta. Kolmas erä alkaa, kannustusjuomaa on nautittu kohtuudella ja kotijoukkue johtaa 3-0. Kuinka moni katsoja määrittää Ässiä silloin juniorityön kautta, kun edustusjoukkueen tunnelma vie mukanaan? Väärinkäsitysten välttämiseksi todettakoon, että Ässien juniorityö on laadukasta.

Urheilua, kuten monia muitakin asioita, hallitaan tänä päivänä vahvasti mielikuvin viestinnän avulla. Erilaisia kanavia käyttäen. MuSa on markkinoinut jo pitkään ”Vahvasti juniorityön puolella” kärjellään. Todellisuudessa edustusjoukkueen optimaalisessa avauksessa on 1-2 omaa kasvattia. Yleisesti seurat määrittelevät eri tavoin oman juniorityönsä arvot. FC Jazz on markkinoinut vahvasti juniorityön laadulla.

Tilanne on paradoksaalinen. Edustusjoukkue on se, joka todellisuudessa määrittää seuran identiteettiä. Mutta jonkun pitää myös kasvattaa suomalaisia tulevia huippupelaajia. Lähitulevaisuus näyttää, kumpi seura on jakanut resurssinsa järkevämmin ja kumman strategia kantaa lyhyellä ja pidemmälläkin aikajänteellä.